La dernière journée entière - le dimanche

Herätyskello-Heikkimme herätti meidät syömään maukasta aamupalaa taas sopivan ajoissa, hieman ennen kahdeksaa. Aamupala-setä oli taas melko hiljainen eikä siis jaaritellut turhia ranskalaiseen tapaan. Syötyämme, pukeuduttuamme ja peseydyttyämme tapasimme tuttuun tapaan FM Ravilan ja FM Tenhusen johdolla hostellimme etupihalla, jossa saimme ohjeistuksen päivän koitoksia varten. Alunperin meidän piti mennä piknikille, mutta tämä peruuntui, koska sää ei ollut niin houkutteleva. Päätimme siis mennä katsomaan Pariisin kuuluisaa keväistä tapahtumaa Seinen rannalla, maratonia. Aloitimme katsoa maratonia eräällä kuuluisalla tunnelilla, josta ihmiset virtasivat tasaisena norona myötätuulen avittamana raskaasti puuskuttaen, osa jo kyllästyneinä koko touhuun, kansan hurratessa tien varrella. Heja Sverige!

Katsottuamme maratonia tarpeeksi kauan, alkoi vapaa-aikamme, jolloin meidän piti haastatella paikallisia erinäisistä asioista. Aiheina olivat käynnissä olevat presidentinvaalit, paikallisten Suomi-tietämys, vinkit ei-niin-tunnetuista nähtävyyksistä, uskomukset, kuten perjantai 13., ja tietenkin käynnissä oleva maraton. Tästä porukkamme sitten hajaantuikin Atson ja Tinon lähtiessä seikkailemaan taas kahdestaan, aivan kuten torstaina, mutta tällä kertaa käytettiin metroa, koska aurinko ei viitsinyt paistaa kunnolla ja oli luja kylmä pohjoistuuli.


ATSON JA TINON SEIKKAILUT PART 2.17

Me, Atso ja Tino, lähdimme seikkailulle tavallisella, aina toimivalla, takavasemmalle poistuen -taktiikalla. Maratonin kyllästyttäminä lähdimme suorittamaan erittäin, hyvin salaista tehtävää, eli paikallisten haastattelua. Rohkeutta kerättyämme päätimme haastatella erästä miestä, joka odotti maratonia juoksevaa tuttavaansa. Mieheltä saimme vastauksia kysymyksiin, mutta se ei kuitenkaan saanut sammutettua tiedonhaluamme, joten turvauduimme paikalliseen poliisiin. Tai näin ainakin meinasimme. Poliisi näytti alkuun ihan normaalilta, mutta hetken kyyläilyn (rohkeuden keräämisen) jälkeen hän osoittautuikin erittäin epäilyttäväksi hiippariksi. Tästä johtuen emme uskaltaneetkaan ollenkaan mennä hänen juttusilleen. Niinpä päätimme jatkaa matkaa Seinen rantaa pitkin kulkevaa maraton-reittiä noudattelevan katsojarintaman ohjaamina kohti uusia seikkailuja. Hetken toivottoman etsinnän tuloksena löysimme ranskaa puhumattomia turisteja. Tästä masentuneina päätimme jatkaa tuskallista matkaamme pois maraton-reitin varrelta. Kivuliaan tallustamisen väsyttäminä löysimme mukavan poliisi-sedän, jonka kanssa saimme vaihdettua useammankin sanasen. Hän pyrki jatkamaan keskustelua, vaikka sanavarastomme pettikin vähän väliä. Tästä huolimatta hän kehui ranskan kielen taitojamme. Suuntasimme metroon tuntiemme itsemme ranskan mastereiksi.

Pieni seikkailuretkemme jatkuikin vielä hostellin vieressä olevan erittäin tyylikkäästi varustellun elokuvateatterin elokuvalla, Battleshipillä. Korvissa vielä soivien äänitehosteiden tähdittäminä möyläilimme takaisin hostelliin.
MISSION ACCOMPLI


INTERMISSION

Porukat katoilivat, kuka mihinkin suuntaan. Loput "le groupe machosta" (Toni, Timo ja Heikki) jäivät vielä hetkeksi maraton-reitin ääreen etsimään potentiaalisia uhreja haastattelutehtävää varten. Valitettavasti saimme huomata, että yleinen vastaus tiedusteluihimme ranskaksi oli vain tyly "I can't French". Lopulta, haahuiltuamme muutaman tunnin, saimme vastaukset kysymyksiimme ja olimme saaneet kysymyksen muodostamisen ranskaksi haltuumme. "Pourrions-nous vous poser une question, madame/monsieur?"
Hyppäsimme metroon ja ajelimme kohti hostelliamme ruuan toivossa. Päädyimme mukavaan, semi-ranskalaiseen lounasravintolaan/kahvilaan. Tiedossa oli pihviä ja mm. ankka-juustopurilaista. Tonin pihvi oli turhauttavan sitkeä, mutta Timo löysi purilaisestaan jopa ankanmaksaa. Miam!

KUVA

Lounaan jälkeen päätimme palata iki-ihanalle hostellillemme käyttämään vapaa-aikaamme tylysti Wilmassa toisen vuoden lukujärjestys-valintoja tehden, koska huoneeseen ei vielä päässyt.



Après, tout le monde est sorti avec les professeur pour aller à un restaurant respecté parmi les touristes, 'Chartier'.
Les escargots et les avocats pour hors-d'œuvre étaient très délicieux mais le plat était une déception d'après quelques étudiants : poulet était sec ou coriace.
Puis, quelques étudiants sont revenus à notre auberge tandis que les autres sont allés manger les crêpes et après voir le film "Hunger Games".

(c) Atso, Tino, Hra. Hegelius (Heikki), Toni, Timo